Current track

Title

Artist

Background

Maire Männik. Virolainen legenda Pariisissa

Kirjoittanut 14. elokuun 2019

Torstaina 22.8. taidemuseo Kumussa avataan virolaisen taiteen klassikoihin kuuluvan, sodanjälkeiset vuosikymmenet Pariisissa uraa luoneen kuvanveistäjän Maire Männikin näyttely. Näyttelyä on edeltänyt laaja restaurointiurakka, jonka aikana on kunnostettu yli 50 teosta.

Maire-Helve Männik (1922–2003) kuului merkittävimpiin sodanjälkeisinä vuosikymmeninä ulkomailla työskennelleisiin virolaisiin kuvanveistäjiin. Hän oli Ranskan kuvanveistäjäliiton (Syndicat national des sculpteurs statuaires professionnels créateurs) sekä kansainvälisen mitalitaiteen järjestön FIDEMin (Fédération Internationale de la Médaille d’Art) jäsen. Vuonna 1952 hän tutustui Pariisissa kansainvälisesti tunnettuun modernistiseen kuvanveistäjään Ossip Zadkineen. Vuosina 1953‒1956 hän opiskeli Académie de la Grande Chaumièressä Zadkinen oppilaana ja esiintyi vuosina 1950‒1960 useaan otteeseen innovatiivisen kuvanveistäjäryhmittymän Le Salon de la Jeune Sculpturen ulkoilmanäyttelyissä.

Maire Männik Pariisissa Atelier Zadkinen pihassa. Valmistumassa teos Sointuva perspektiivi. Toukokuu 1956. Valokuva: W. Maywald. Kopio perheen valokuvakokoelmasta

Maire Männik osallistui myös ulkovirolaisten taidenäyttelyihin vuodesta 1946 viimeisiin vuosiinsa asti.

Vuonna 2002 hänelle myönnettiin Valkoisen tähden ritarikunnan V luokan ansiomerkki virolaisuuden tunnetuksi tekemisestä Pariisissa. Vapaassa taiteessaan hän yhdisti luontoaiheisia yksityiskohtia 1950-luvun taiteesta kasvaneisiin abstrakteihin muotoelementteihin. Ranskalaiseen taide-elämään aktiivisesti osallistunut taiteilija jätti jälkeensä muotokuvia, abstrakteja sommitelmia sekä julkisia veistoksia ja mitaleita. Viroon liittyvään perintöön kuuluvat Marie Underin, Anton Hansen Tammsaaren ja Gustav Ränkin rintakuvat samoin kuin Tarton yliopiston muistomitalit ja Pére Lachaisen hautausmaalla Ranskassa sijaitseva Eduard Wiiraltin hautamonumentti.

Vuonna 2004 Erki Männik lahjoitti suuren osan äitinsä taideperinnöstä Viron valtiolle. Taidemuseo Kumun näyttelyssä yhdistyvät Viron taidemuseon ja Tarton taidemuseon kesken jaettu perintö sekä teokset yksityiskokoelmista, museoihin jo aiemmin päätyneet työt sekä Tarton yliopiston muistomitalit yliopiston museon kokoelmasta. Näyttelyä edeltäneen laajan, yli 50 teosta käsittäneen restaurointityön ovat toteuttaneet Isabel Aaso-Zahradnikova ja Aleš Zahradnik. Näyttelyyn liittyvän kirja on Juta Kivimäen käsialaa.

Maire-Helve Männik syntyi 1. huhtikuuta 1922 Tartossa sivistyneistöön kuuluneeseen perheeseen. Isä Hans Männik (1893‒?) oli tunnettu kustantaja, äiti Lydia Männik (1888–1969) ensimmäisiä naislääkäreitä Virossa. Maire Männik opiskeli Viron nuorison kasvatusseuran ylläpitämässä tyttökoulussa. Vuosina 1942–1944 hän opiskeli Anton Starkopfin johdolla kuvanveistoa taidekoulu Pallaksessa ja samaan aikaan humanistisia aineita Tarton yliopistossa. Vuonna 1945 hän pakeni Ruotsiin, jossa valmistui Tukholman yliopistosta ja opiskeli Tukholman ammattikorkeakoulussa kuvanveistoa. Vuonna 1953 hänelle myönnettiin Ruotsin kansalaisuus.

Kuraattori: Juta Kivimäe

Näyttelyarkkitehti: Isabel Aaso-Zahradnikova

Graafinen suunnittelija: Külli Kaats

Näyttelyä on tukenut: Tallinna Kaubamaja

Kiitämme: Erki Männik, Andres Talvik, Sigrid Kristenprun, Mare Sihvre, Toomas Raudam, Tarton taidemuseo, Tarton yliopiston museo, Nordic Hotel Forum, restauroijat Aleš Zahradnik ja Isabel Aaso-Zahradnikova

Näyttely on esillä 5.1.2020 saakka.