Current track

Title

Artist

Background

Haihtuneen muiston palautus – Viron vapaussodan suomalaisuhreista ilmestyy ensimmäinen matrikkeliteos

Kirjoittanut 8. toukokuun 2019

Keitä olivat Viron puolesta kaatuneet suomalaiset? Viron vapaussodasta on 100 vuotta, mutta vasta nyt ilmestyy ensimmäinen matrikkeli siinä menehtyneistä suomalaisista vapaaehtoisista. Se tuo esille ennen kertomattomia kohtaloita, jotka suomalaiset itsekin ovat unohtaneet. Suomen-  ja vironkielinen kirja on valmistunut Viron Vapaussodan Historian Seuran ja Suomen suurlähetystön yhteistyönä. Julkistamistilaisuus järjestettiin tiistaina 7.5.2019 Tallinnan Nuku-teatterissa, jossa toimi 100 vuotta sitten suomalaisten vapaaehtoisten sotilassairaala.

”Elos’ uhkui rakkautta isänmaan. Sait viimeiseksi tantereeksi Vironmaan.” – 18-vuotiaana kaatuneen Arvi Heikkisen kuolinilmoituksen runo kertoo vanhempien suuresta surusta. He eivät saaneet ainoaa poikaansa kotimaan multiin.

Viron vapaussodassa menehtyneistä suomalaisista suurin osa oli Arvin tapaan parikymppisiä nuorukaisia, nuorin oli 14-vuotias Juho Filppula.

Suomalaisten osallistuminen Viron vapaussotaan on jäänyt historian pyörteiden ja myöhempien sotien varjoon. Sodan jälkeisinä vuosina ilmestyi muistelmia, mutta heimosotien tutkimus lähti liikkeelle vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Paljon muistia on ehtinyt kadota.

Suomen joukoissa Viron vapaussotaan osallistui lähes 4000 vapaaehtoista. Kaatuneiden määrä riippuu laskentatavasta. Tässä matrikkelissa on 172 sotilaan tarina. Suurin osa heistä kaatui, haavoittui kuolettavasti tai katosi taisteluissa. Lisäksi mukana on niitä, jotka sotaoloissa menehtyivät sairauksiin, onnettomuuksiin tai heikentyneen terveyden vuoksi vuoden kuluessa siitä, kun Viro ja Neuvosto-Venäjä 3.1.1920 solmivat aselevon. Luettelossa ei ole niitä Viron rintamalla palvelleita, jotka kaatuivat myöhemmin Aunuksessa tai muissa heimosodissa.

Joidenkin tietojen selvittäminen vaati kirjan tekijöiltä salapoliisityötä. Henkilötiedoissa on ollut sekaannuksia, jotka ovat siirtyneet jopa muistotauluihin. Esimerkiksi Helsingin Vanhan kirkkopuiston muistomerkin Oskar Hietala osoittautui tietoja tarkistettaessa Oskari Pietiläiseksi, ja omaiset saivat vasta nyt tietää hänen hautapaikkansa.

On kuvaavaa, että ensimmäinen suomalainen kaatunut, Aukusti Tuominen, sai hautakiven vasta 100 vuotta kaatumisensa jälkeen. Vasta nyt selvisi myös, keitä ovat Latvian Trapenen sotilashaudan tuntemattomat suomalaiset.

Kirjan nimen on inspiroinut Villem Grünthal-Ridalan kirjoittama kaksoissäe, joka on kaatuneiden hautamuistomerkissä Helsingin Vanhassa kirkkopuistossa.

Mati Strauss, Ain Krillo: Vägitöö kaunis jääb… – Soomlaste kaotused Eesti Vabadussõjas 1918-1920/ Teon uljaan muisto… – Suomalaisten sotasurmat Viron vapaussodassa, Vabadussõja Ajaloo Selts, Keila 2019


Kustunud mälu taastamine – Soome kaotustest Eesti Vabadussõjas ilmub esimene raamat

Kes olid need soomlased, kes langesid Eesti vabaduse eest? Vabadussõjast on möödunud 100 aastat, kuid alles nüüd ilmub esimene raamat Soome kaotustest. See toob ilmsiks senini rääkimata lugusid, mis soomlased ka ise ära unustanud. Eesti- ja soomekeelne raamat ilmub Vabadussõja Ajaloo Seltsi ja Soome suursaatkonna koostööna.  Raamatu esitlus leidis aset 7.mail Tallinna NUKU Teatris, kus asus 100 aasta eest soome vabatahtlike sõjaväehaigla.

”Elu õhkus Sul armastust isamaa, Said viimaseks tandriks Eestimaa.” – 18-aastaselt langenud Arvi Heikkineni surmakuulutus kirjeldab vanemate suurt leina. Nad ei saanud matta oma ainust poega kodumaa mulda.

Enamus soome langenutest oli sarnaselt temale kahekümne aastased noormehed, noorim 14-aastane Juho Filppula.

Soome osalemine Eesti Vabadussõjas on jäänud ajaloo hilisemate sõdade ja keeriste varju. Kohe pärast sõda ilmus mälestusi, aga süstemaatiline uuring oli võimalik alles pärast Nõukogude Liidu lagunemist. Palju mälu on läinud kaduma.

Soome ridades osales Eesti Vabadussõjas ligi 4000 vabatahtlikku. Sõjasurmade arvud sõltuvad arvestusviisist. Selle raamatu nimekirjas on 172 sõdurit. Suur enamus neist langes, sai surmavalt haavata või jäi teadmata kadunuks lahinguväljal. Lisaks ka sõdurid, kes surid Eestis sõjaaja olukorras haiguste, õnnetuste vms. viisil või nõrgenenud tervise tõttu ühe aasta jooksul peale Eesti Vabariigi ja Nõukogude Venemaa 3. jaanuaril 1920 sõlmitud Vabadussõja relvarahu. Nimekirjas ei ole neid sõdureid, kes peale Eesti rinnetelt lahkumist langesid Aunuses või teistes hõimusõdades.

Mõnede meeste saatuse väljaselgitamine on nõudnud detektiivitööd. Nimedes on olnud vigu, mille tõttu isegi mälestustahvlitel on eksimusi. Näiteks Helsingi Vanakiriku pargi hauatähisel Oskar Hietala osutus andemete kontrollimise käigus Oskari Pietiläineniks, kelle omaksed alles nüüd said teada, kuhu ta on maetud.

Unustamist kirjeldab hästi asjaolu, et esimene soomlasest langenud, Aukusti Tuominen, sai hauakivi alles 100 aastat pärast langemist. Samuti alles nüüd on selgunud, kes puhkavad Lätimaal Trapenes asuvas kahe tundmatu soome sõduri hauas.

Raamatu pealkiri on saanud inspiratsiooni Villem Grünthal-Ridala kaksikvärssist langenute hauasambal Helsingi Vanakiriku pargis.

Ain Krillo, Mati Strauss: Vägitöö kaunis jääb… – Soomlaste kaotused Eesti Vabadussõjas 1918-1920/ Teon uljaan muisto… – Suomalaisten sotasurmat Viron vapaussodassa, Vabadussõja Ajaloo Selts, Keila 2019