Blogi

Valheella on lyhyet jäljet!

Suomessa on käyty keskustelua pakolaisten aiheuttamista ongelmista ja heidän nostattamasta turvattomuuden tunteesta jo useamman kuukauden ajan. Syksyltä jokainen muistanee kuinka poliitikkomme suoranaisesti valehtelivat aiheen tiimoilta ja kertoivat etteivät pakolaiset ole aiheuttaneet ylimääräisiä töitä poliisille (tai muillekaan viranomaisille), että puhe turvattomuuden tunteesta on turhaa, ettei suurempia ongelmia ole esiintynyt.

Helsingin Sanomat 5.11.2015:

Rikosten määrä ei ole merkittävästi noussut Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden takia, kertoo Poliisihallitus.

Lisäksi poliisin hoitamista hälytystehtävistä vain pieni osuus on liittynyt turvapaikanhakijoihin.” (1)

Kuukausi sitten asetelma oli se etteivät turvapaikanhakijat ole pahemmin aiheuttaneet ongelmia, mutta tällä viikolla on kellossa jo melko lailla toinen ääni:

Turvapaikanhakijoihin liittyvät rikosepäilyt ovat kasvaneet merkittävästi syksyn aikana.

IS:n tietojen mukaan turvapaikanhakijoiden epäillään tehneen seksuaalirikoksia huomattavasti enemmän kuin tähän asti on kerrottu.” (2)

Samalla on käynyt ilmi, että turvapaikanhakijat ovat lisänneet melkoisesti poliisin työtaakkaa ja että eräillä paikkakunnilla hälytystehtävä vastaanottokeskuksessa tarkoittaa sitä, että alueen kaikki poliisipartiot ovat tuolloin kiinni kyseisessä tehtävässä. Suomeksi sanottuna tarkoittaa sitä, että jo tuolloin tulee toinen kiireellinen hälytystehtävä poliisit ovat ongelmissa. Mutta vielä suurempia ongelmia asetelma aiheuttaa syrjäseuduilla, joissa osa vastaanottokeskuksista sijaitsee,  ei iltaisin ja viikonloppuisin ole välttämättä kuin yksi partio, joten mikäli tuolloin tulee tehtävä vastaanottokeskukseen ja kyseessä on tehtävä, jossa vastassa on aggressiivisesti käyttäytyviä turvapaikanhakijoita kyseinen partio voi joutua hyvinkin suuriin ongelmiin. On syytä miettiä millainen asetelma on alueilla joissa partioita on yksi tai kaksi käytössä ja millainen turvallisuusriski keikka vastaanottokeskukseen kuvaillussa tilanteessa voi olla. Lahden Hennalassa (muutaman kilometrin päässä Lahden keskustasta) partio joutui ongelmiin aggressiivisten turvapaikanhakijoiden kanssa:

Lahdessa Hennalan vastaanottokeskuksessa sattui marraskuussa välikohtaus, jossa miesjoukon piirittämä poliisipartio joutui pakenemaan uhkaavaa tilannetta käyttämällä kaasua ja patukkaa. Hämeen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikön Tero Seppäsen mukaan välikohtauksesta on käynnistetty poliisin sisäinen selvitys.” (3)

On kuitenkin huomioitava, että ongelmat eivät kohdistu ainoastaan työtään tekeviin viranomaisiin vaan yhtälailla ongelmat koskettavat huomattavaa joukkoa suomalaisia – on aivan oikeutettua todeta, että osa kansalaisista etenkin tietyillä paikkakunnilla ja alueilla kokee turvattomuudentunnetta turvapaikanhakijoiden tekojen tähden:

Viime viikolla Poliisihallitus kuitenkin julkaisi lukuja. Tutkija Martti Lehti Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista sanoo, että niiden perusteella turvapaikanhakijat ovat yliedustettuina tämän vuoden raiskaustilastoissa.

Turvapaikkaa on Suomesta hakenut tänä vuonna runsaat 30 000 ihmistä, joista osa on perunut hakemuksensa ja osa poistunut maasta. Jos turvapaikanhakijoiden määräksi arvioidaan noin 30 000, noin yksi 3 000 turvapaikanhakijasta on ollut epäiltynä raiskauksesta. Suomalaistaustaisilla luku oli viime vuonna suunnilleen 1:10 000:een.

Tilastoja vinouttaa muun muassa se, että turvapaikanhakijoissa on paljon nuoria miehiä ja vähän vanhoja naisia. Joukossa on myös suhteellisesti enemmän vähäosaisuutta, joka on yksi rikollisuuden riskitekijöistä. 

Helsingin poliisi avasi omia lukujaan keskiviikkona. Elokuusta lähtien poliisilla on ollut tutkinnassa noin 10 seksuaalirikosjuttua, joissa epäiltynä on turvapaikanhakija. Nimikkeet ovat vaihdelleet seksuaalisesta ahdistelusta törkeään raiskaukseen. Poliisin tietoon tulee Helsingissä vuosittain noin 300 seksuaalirikosta. Yhdellä tekijällä voi olla kymmeniä uhreja ja rikoksia.

Lähes jokainen puskaraiskaaja ulkomaalainen?

Julkisilla paikoilla Helsingissä on tapahtunut tänä vuonna 14 raiskausta, kun viime vuonna niitä oli 9. Osa jutuista on selvittämättä. Poliisin mukaan lähes kaikki uhrit ovat kertoneet tekijöiden olevan ulkomaalaistaustaisia muttei välttämättä turvapaikanhakijoita.” (mtv3:n uutinen: Tutkija: Turvapaikanhakijat yliedustettuina raiskausluvuissa).

Aivan varmasti viranomaisilla on ollut tiedossa jo kuukausi sitten se, että ongelmia on olennaisesti kerrottua enemmän, joten herää useitakin kysymyksiä ja eräs niistä on se, että miksi kansalaisille välitettiin väärää informaatiota eli disinformaatiota? Kuka siitä hyötyi ja miksi näin tehtiin? Tämän syksyn aikana on informaatiosodasta käyty keskustelua Suomessa ja tämä keskustelu huomioiden on suorastaan oudoksuttavaa strategiaa se, että kansalaisille ei kerrota totuutta vaan kerrotaan muunneltua totuutta eli käytännössä ainakin jollain tasolla kansalaisille valehdeltiin pakolaisten synnyttämistä turvallisuusongelmista. On pohdittava sitä, että aikovatko viranomaiset ja poliitikot toimia samalla tavalla tilanteessa jossa Suomeen kohdistuu turvallisuuspoliittinen uhka vaikkapa ”pienten vihreiden miesten” taholta? Onko tarkoitus ensin vähätellä uhkaa ja vasta siinä vaiheessa kun vastamediat ovat aiheesta rummuttaneet riittävän kauan kertoa kansalaisille todellinen tilanne?

Mutta informaatiosotaan ja informaatiovaikuttamiseen liittyen, en voi kuin hämmästellä sitä kehnoa taktiikkaa johon poliittinen johto etunenässä on turvautunut. Informaatiosodasta ja vaikuttamisesta kun on keskustelu useita viikkoja, Saara Jantusen Infosota kirjan myötä aihe on ollut tapetilla todella paljon ja nyt pakolaiskriisin tiedottamisessa valtiovallan taholta syyllistytään tiedonkulussa disinformaation levittämiseen aikana jolloin moni jo muutenkin kyseenalaistaa kysyn suoriutua pakolaiskriisin hoidosta ja kyseenalaistaa tiedotuksen ja pitää täten luotettavina tai jopa hyvinkin luotettavina julkaisuina vastamedioihin kuuluvia nettijulkaisuja kuten MV-lehti, Uutismaailma, sott.net etc. Ongelmallisinta virallisessa tiedotuksessa on se, että disinformaation myötä he tulivat antaneeksi pallon suosiolla vastamedioiden edustajille ja jälleen kerran nämä vastamediat pääsevät rummuttamaan sitä kuinka virallinen media (eli valtamedian merkittävimmät kanavat) eivät kerro kansalaisille totuutta vaan sen totuuden kuulee vastamedioiden taholta. Huono uutinen kantaa kauas, tämä tulisi tiedostaa ja ymmärtää – disinformaation jälkeä on vaikea peittää ja jotta luottamus palautuisi ennalleen on töitä tehtävä huomattavan paljon. Valheella on lyhyet jäljet!

Ongelmallisinta tässä virheellisessä ja valheellisessa tiedottamisessa on se, että näin lisätään omaehtoisesti epävarmuutta ja epätasapainoa, ja tietyiltä osin ”ajetaan” ihmisiä vastamedioiden pariin. Kovinkaan positiivisena saavutuksena en pidä sitä, että näin kansa tullee suhtatumaan entistäkin kriittisemmin poliitikkojen tiedonantoihin etenkin pakolaiskriisin hoidon osalta, mutta mediakritiikkiähän on perätty, joten kenties tämäkin episodi lisää sitä omalta osaltaan – onko tulos sitten toivottava on aivan toinen asia.

Lähetin twitterin kautta kysymyksen sisäministeri Petteri Orpolle kuin myös Sisäministeriöön koskien vallinnutta tiedotuslinjaa: ”@p_orpo Ohjeistettiinko poliisia kertomaan medialle syksyllä etteivät #tphakijat ole lisänneet työmäärää? @Sisaministerio ping…”.

Katsotaan saammeko vastausta ministeriöltä tai itse sisäministeriltä kansalaisen esittämään kysymykseen.

Marko

1. http://www.hs.fi/kotimaa/a1446694050680
2.  http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1448947996036.html
3.  http://www.hs.fi/kotimaa/a1449121168313 

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia: Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä:

http://www.optula.om.fi/material/attachments/optula/julkaisut/tutkimuksia-sarja/XZ5bk8f2H/265_Lehti_ym_2014.pdf