Blogi

Väärä sammuttaja(ko)?

Väärä sammuttaja(ko)?

Viimeisimpien viikkojen aikana Syyrian tapahtumat ovat olleet merkittävällä tapaa otsikoissa. Tapahtumat lähtivät etenemään vaiheessa jossa Venäjä alkoi siirtää lentokalustoa Syyriaan Latakiaan (Bassel al-Assad international airport), jolloin viimeistään ymmärrettiin se, että Venäjä tulee aktivoimaan rooliaan Syyriassa ja siirtymään ”neuvonantamisesta” aktiivisen toimijan rooliin. Tämän roolin Venäjä sitten on ottanutkin aloittaessaan pommituslennot Latakiasta käsin.

Venäjän toimiin on suhtauduttu kriittisesti ja niitä on arvosteltu tiukastikin useiden maiden taholta. Tämä arvostelu on herättänyt vastakritiikkiä, jossa länsimaita on syytetty hurskastelusta ja moni on esittänyt arvion, jonka mukaan Venäjään kohdistuva arvostelu perustuu sille, että Venäjä on ”väärä sammuttaja” Syyrian kriisiin. Onko sitten näin?

Kritiikki Venäjän toimia kohtaan on tietyiltä osin perusteltua, samalla on kuitenkin syytä huomioida geopoliittiset tekijät, jotka osaltaan synnyttävät arvostelua. Venäjä tuli aktiivisesti mukaan sotatoimiin, jonka läntinen koalitio oli ”ominut” itselleen ja jossa läntinen koalitio tuki voimakkaasti myös al-Assadin hallintoa vastaan taistelevia kapinallisryhmiä – on siis ymmärrettävää, että länsi kohdisti voimakastakin arvostelua Venäjän toimia kohtaan. Venäjä vastaavasti perusteli osallistumistaan ISIS:in vastaisella taistelulla, perustelu, jonka on havaittu ontuvan huomattavassa määrin.

Toistaiseksi Venäjän pommituslennoista selkeästi suurin osa on kohdistunut sellaisia aseellisia ryhmiä vastaan, jotka taistelevat al-Assadin hallintoa ja sitä tukevia joukkoja vastaan. Voidaan siis päätellä, että operaation alkuvaiheessa Venäjän merkittävin rooli ilmasodalla on vakauttaa tilannetta Syyrian läntisissä osissa ja helpottaa al-Assadin hallintoon kohdistuvaa painetta. Ja muistetaan, että paine syntyy merkittävältä osin sellaisien ryhmien toimesta joita Yhdysvallat ja muutama läntinen maa on tukenut aseellisesti ja koulutusavun myötä, kuin myös omien ISIS:iä vastaan kohdistettujen sotatoimien myötä. Tässä kohdin Venäjän ja lännen intressit joutuvat siis törmäyskurssille ja tätä tekijää voidaan pitää merkittävänä huomioidessa lännen Venäjään kohdistuva kritiikki. Mutta kritiikki on kaikesta huolimatta perusteltua ja on syytä epäillä, että Venäjän toimet eivät ainakaan helpota Syyriassa käytävän sodan ratkaisua. Eräiltä osin asetelma voi jopa olla toinen. Ne pitkittävät sotaa ja voivat jopa lisätä pakolaisten kautta EU:n alueelle kohdistuvaa painetta.

Toisaalta kritiikki kohdistuu Venäjään myös siksi, että tähän mennessä sen pommituslennoista marginaalinen osuus on kohdistettu ISIS:iä vastaan, joten ne perusteet joiden mukaan Venäjä päätti osallistumisestaan Syyrian sotaan eivät pidä paikkaansa. Venäjän toimille on levinnyt myös varjo sen tähden, että tähän mennessä kohtalainen osa heidän ISIS:iä vastaan väittämistään pommituslennoista on todennettu disinformaatioksi, pommituslentojen todellisuudessa kohdistuessa sellaisia joukkoja vastaan, jotka taistelevat al-Assadin hallintoa ja sitä tukevia joukkoja vastaan Syyrian läntisissä ja keskisissä osissa. Useiden kapinallisryhmien väittämän mukaan asetelma on jopa sen suuntainen, että Venäjä pommituskampanjallaan helpottaa ISIS:in toimia, koska Venäjän toimien myötä kapinallisryhmiin kohdistuu voimakkaampi paine useammalta taholta – heillä on useampi konkreettinen vihollinen, jonka myötä ISIS:in on onnistunut valloittaa heiltä alueita.

On kuitenkin huomioitava, että ainakin kurdit ovat suhtautuneet Venäjän toimiin myönteisesti, eivätkä he – toistaiseksi – pidä Venäjää vihollisenaan. Venäjän toimien myötä Turkin sotatoimet Syyrian puolella ovat vähentyneet merkittävästi ja sen myötä kurdien peshmerga-taistelijoiden toiminta on helpottunut. Heillä on yksi vihollinen vähemmän – Turkki. Toisaalta Turkin aktiivisuuden vähenemisen syynä voi myös olla maan joutuminen aktiivisempaan sotaan kurdien PKK-taistelijoita vastaan, jotka käyvät sotaa turkkilaisia vastaan Turkin rajojen sisäpuolella.

Venäjän mukaantulon myötä Syyriassa hallinnon tukena toimineiden hezbollah-taistelijoiden asema on myös parantunut. Hezbollah oli jopa vetäytymässä ainakin osasta Syyriaa raskaiden menetysten myötä mutta Venäjän toimien seurauksena myös heidän asemansa on parantunut ja niinpä joukkoja on edelleen Syyriassa ja hezbollah mahdollisesti tulee lisäämään joukkojaan maassa. Samoin Iranin rooli (menetyksistä huolimatta, esim. useampi kuollut kenraali viimeisen viikon parin sisään) Syyriassa näyttää kasvavan ja maahan on siirretty jopa tuhansia sotilaita Iranista tukemaan al-Assadin joukkoja.

Länsi seuraa Venäjän toimia äärimmäisen huolestuneena, samalla on pelko siitä, että läntinen koalitio ja Venäjä liittolaisineen ajautuu konfliktiin Syyriassa – viimeaikaisten neuvotteluiden myötä tätä riskiä on pyritty pienentämään. Riski sodan eskaloitumisesta on olemassa oleva, Irakin hallinto on antanut sen suuntaisia signaaleita joiden mukaan se antaisi Venäjälle oikeutuksen suorittaa pommituslentoja ISIS:iä vastaan Irakin pohjoisosissa.

Jotta nähdään Venäjän ja läntisen koalition merkittävimpien pommituslentojen kohteen, alla Washington Postin sivuille linkki, josta tällainen varsin ajankohtainen kartta on löydettävissä:

https://www.washingtonpost.com/news/checkpoint/wp/2015/10/13/mapped-russian-vs-u-s-airstrikes-in-syria/

Venäjän pommituslennoista merkittävin osa on kohdistunut läntiseen Syyriaan ja suurimmalta osin Homs-Hama-Idlib –alueelle ja viimeisimpinä päivinä Aleppon rooli kohdealueena on myös kasvanut. Ja samalla al-Assadin hallinto on aloittanut voimakkaita hyökkäyksiä maavoimilla läntisissä maakunnissa kapinallisryhmiä vastaan, kärsien kuitenkin kohtalaisia tappioita Venäjän voimakkaasta ilmatuesta huolimatta. Joskin eräiden lähteiden mukaan Syyrian asevoimat on saavuttanut merkittäviäkin voittoja päinvastaisista väitteistä huolimatta. Nämä toisistaan eroavat uutiset osoittavat omalta osaltaan sen, että alueella käydään myös informaatiosotaa ja sodan osapuolet levittävät kohtuudella disinformaatiota.

Mutta oliko Venäjän voimistuva rooli niin suuri yllätys mitä odottaa saattaa? Tiedustelupalveluille tuskin, mutta ehkäpä poliitikoille Venäjän voimistuva rooli tuli yllätyksenä vaikka jo keväällä ja kesällä oli nähtävillä viitteitä siitä, että Venäjällä on kenties jotain suunnitteilla. Sosiaalisen median kautta (erityisesti VK:n) oli nähtävillä merkkejä aktivoituvasta toiminnasta. Huhtikuussa putkahteli julkisuuteen kuvia Krimiltä, jossa Venäjän asevoimien sotilaat tekivät lähtöä Syyriaan. Heinäkuussa ja elokuussa alkoi esiintyä lisää kuvia venäläissotilaista (ei neuvonantajista) Syyriassa Tartusista (Venäjän laivastotukikohta) Latakian kautta Homsiin.

Onko Venäjä väärä sammuttaja Syyriassa vai onko mahdollista, että Venäjä toimillaan sysää Syyrian entistä syvempään kaaokseen? Jokainen voi rakentaa eri tiedonmuruista oman kuvan Venäjän roolista ja siitä kuinka hyväksyttävä sen osallistuminen sotaan Syyriassa on.

Marko