Blogi

Kirjeenvaihtajamme Marko Enqvist: Ukraina: verta, hikeä ja kyyneliä

Ukraina: verta, hikeä ja kyyneliä

Eilen, tänään ja huomenna – Winston Churchillin kuuluisat sanat "I have nothing to offer but blood, toil, tears and sweat" nousevat mieleeni lukiessani ja kuullessani uutisia Itä-Ukrainasta, jossa taistelut ovat raivonneet erityisen raskaina jo useamman päivän ajan.

Lauantaina Trumpilla ja Putinilla oli puhelinkeskustelunsa, siihen liittyi suuria odotuksia ynnä pelkoja – pelkoja lähinnä sen tähden, että keskustelu olisi ensimmäinen askel tiellä, joka lopulta johtaisi etupiirijakoon. Joidenkin mielestä tällainen liennytys on toivottava asia, on tehtävä mitä tahansa, jotta kiristynyttä ilmapiiriä saadaan liennytettyä, mutta onko tämä tällainen toiminta kauppaa saatanan kanssa? Johtaako se mihinkään muuhun kuin kierteeseen, jossa Venäjä kiristää omaan etupiiriinsä uusia alueita – tai jopa kokonaisia valtioita. Onko Venäjän kanssa mahdollista tehdä sopimuksia, jotka pitävät? Onko Venäjä luotettava sopimuskumppani? Tai, miksi Venäjän kanssa edes on ryhdyttävä jakamaan alueita ja näin välillisesti tunnustaa se, että Venäjän aiemmat toimet Krimillä ts. alueen miehittäminen ja laiton anneksointi, sekä sotatoimien aloittaminen Itä-Ukrainassa ja alueiden miehittäminen ”nukkevaltioiden” nimissä on hyväksyttävää? Jokainen voi itse tykönänsä miettiä vastauksia esittämiini kysymyksiin, minulle tulee ensinnä mieleen vanhan kansan sanonta ”kun antaa pirulle pikkusormen, se vie koko käden”  – se kuvaa kaikella tapaa parhaiten tunteitani mahdollisista etupiirijakoneuvotteluista.

Jo lauantai-iltasella alkoi tykkien kumu kiiriä kautta Itä-Ukrainan, sunnuntaina taistelut eskaloituivat aiempaa huomattavasti rajummiksi – yleensä taistelut nopean eskalaation jälkeen rauhoittuvat ja asetelma normalisoituu eli taisteluiden intensiteetti laskee, mutta ne eivät kuitenkaan lakkaa kokonaan. Tällä kertaa näin ei kuitenkaan ole käynyt. Käytännössä koko sunnuntain Donetskin alueella, etenkin kaupungin luoteis- ja pohjoispuolella taisteltiin hyvin rajusti, mutta raskaita taisteluita käytiin myös muilla sektoreilla. Venäjän ja sen tukemien militanttien ensisijaisena kohteena on kuitenkin ollut Avdiivkan kaupungin (noin 15 km Donetskista pohjoiseen) eteläiset teollisuusalueet (ns. Promzone), joiden hallinnasta on käyty kamppailua jo keväästä 2016 lähtien. Alueen teollisuuskomplekseja kuin myös siviiliasutusta on tulitettu myös raskaalla kalustolla – panssarivaunuilla, telatykeillä ja eilisestä lähtien myös BM-21 Grad raketinheittimillä (MLRS).















Kuvankaappaus youtube-videosta Ночь-утро 31.01.2017. Донецк. (1)

Useat siviilit ovat haavoittuneet ja vammautuneet  viime päivien raskaissa – myös asuin- ja teollisuusalueisiin  kohdistuneissa - tykistökeskityksissä. Avdiivkassa tykkituli vaurioitti eilen pahoin kaupungin lämmönjakelua ja voimantuotantoa, niinpä kaupunki on ollut ainakin osittain ilman sähköä, vettä ja lämpöä eilisestä lähtien. Tänään etenkin lämmöntuotanto on saatu osin toimimaan, mikä näin talvella on ensiarvoisen tärkeää. Ukrainan hallinto ryhtynyt evakuoimaan tiettyjä alueita Avdiivkasta – hätätilaministeriö on antanut määräyksen 12 000 asukkaan evakuoinnista. (2) Paikoin siviilit ovat kuitenkin haluttomia lähtemään kodeistaan, he ovat haluttomia jättämään omaisuutensa ja sen vähän mitä heillä enää on. On olemassa oleva pelko, että jos alueet miehitetään, he menettävät kotinsa ja omaisuutensa, tämä pelko sitoo monet pysyvästi alueelle vaikeista olosuhteista huolimatta.










Tykkitulen tuhoa Avdiivkassa, kuvankaappaus sivulta nv.ua. (3)

Sen ohella, että siviilit ovat taisteluiden keskellä, nämä käynnissä olevat taistelut ovat koetelleet todella rajusti ukrainalaisjoukkoja, kuten alla olevasta kaaviosta voidaan päätellä – siitä voidaan tehdä myös toinen, merkittävä, havainto. Taistelut eskaloituivat hyvin pian Trumpin ja Putinin puhelun jälkeen. Suurella todennäköisyydellä kyseessä on tarkoituksellinen taisteluiden eskaloiminen merkittäväksi luonnehditun puhelun jälkimainingissa. Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, jolloin neuvottelujen aikaan tai hyvin pian neuvotteluiden jälkeen Itä-Ukrainassa taistelut kiihtyvät paikallisesti tai toisinaan laajemmallakin alueella. Nyt erityisesti Donetskin seudulla taistellaan raskaasti, mutta myös etelässä Mariupolin itäpuolella on ollut yhteenottoja, sekä käytetty tykistöä ukrainalaisasemia ja siviilikohteita vastaan.











Sunnuntain ja maanantain taisteluissa kahdeksan ukrainalaissotilasta on menettänyt henkensä Donetskin alueella ja yli 30 sotilasta on haavoittunut. Yön ja tämän aamun taisteluiden myötä uhriluku on kasvanut, luotettavia tietoja tappioista ei ole toistaiseksi tämän päivän osalta julkaistu, joten en ryhdy spekuloimaan luvuilla muuta kuin sen, että totean niiden olevan samaa luokkaa kuin eilen ja toissa päivänä – kenties jopa korkeampia.

Venäjän ja sen tukemien militanttien todellisista tappioista ei ole varmuutta, mikä on normaali tilanne alueella venäläisten sekä Donetskin ”kansantasavallan” hallinnon pyrkiessä salaamaan kaikin mahdollisin tavoin omien tappioiden suuruuden.

Hyökkääjän lopullisesta tavoitteesta on toistaiseksi vaikeampi sanoa mitään, käynnissä olevan hyökkäyksen todennäköinen tarkoitus liene pyrkiä saamaan hallintaan vähintäänkin Avdiivkan eteläosien teollisuusalueet sekä luoda laajempaa puskurivyöhykettä Donetskin ympärille etenkin kaupungin pohjois- ja luoteisosissa. Tämä suunta yhdessä kaupungin läntisen sektorin ohella, on ollut alueellisena painopisteenä jo yli puolenvuoden ajan.

 

Rintamalinjan toisella puolen Donetskissa

Seuraavaksi lyhyt yhteenveto Donetskissa yhä asuvien ystävien ja läheisten kanssa käydyistä keskusteluista sunnuntailta ja maanantailta. Keskusteluiden tunnelmaa on likimain mahdotonta välittää, päällimmäinen tunne Donetskissa asuvilla on pelko ja epätoivo – mutta mukana on annos vihaakin. Tulee tunne, että viha ei ole enää yksittäisten ihmisten kokema tunne, vaan että entistä suurempi joukko asukkaista tuntee vihaa, tässä kohdin on syytä täsmentää, että se viha kohdistuu erityisesti ”kansantasavaltojen” hallintoon ja miehittäjään. Merkittävänä syynä vihalle on se, että jälleen kerran militantit tuovat sodan keskelle kaupunkia. Donetskin pohjoisia kaupunginosia käytetään surutta tykistön ja raketinheittimien tuliasemina, mitä voidaan pitää rikollisena toimintana. Vihaan yhdistyy myös voimakas pelko, ihmiset eivät voi olla koskaan varmoja siitä, etteikö aluetta, jolle tykistöä ja raketinheittimiä on sijoitettu, saateta tulittaa. Ongelmaa lisää se, että tulitus voi tulla mistä ilmansuunnasta tahansa – mihin suojautua, kun yksittäinen kranaatti voidaan ampua alueelle milloin tahansa ja mistä tahansa? Näiden päivien aikana on Donetskissa ja Makiivkassa tulitettu siviilikohteita kranaatinheittimin, Donetskissa tulitettiin viimeksi aamupäivällä Kuibyshevskin aluetta kranaatinheittimellä – tässäkin kohdin on syytä muistaa se, että lähimmät ukrainalaisasemat ovat yli 6 kilometrin päässä eli näyttää vahvasti siltä, että tälläkin kertaa jäljet johtavat omien pariin.

Sunnuntaina ystävämme oli etsimässä sopivia vaatteita itselleen, hän joutui kiertelemään ympäri Donetskia kauppapaikalta toiselle. Eräällä kauppapaikalla ollessaan alueelle saapui yllättäen joukko militantteja, jotka häätivät asiakkaat kuin myös myyjät alueelta. Alue tyhjennettiin ja tiet varustettiin tiesuluin. Asiakkaat ja myyjät poistuivat alueelta suuren epätietoisuuden vallassa. Heille ei kerrottu syytä toiminnalle, kysymyksiin ei vastattu – käskettiin vain poistua alueelta. Moni kuitenkin arveli mitä tästä seuraisi, ehkäpä sama mitä Маяк’issa (kauppapaikka Donetskissa) tänään varhain aamulla. Satunnaisia räjähdyksiä…

Kotimatkalla hänen tunteensa heittelehtivät pelon ja epätoivon väliä - bussilla ajoa, kävelyä pimeillä jäisillä kaduilla, pakkasta oli reilusti yli kymmenen astetta, ympäriltä ja kauempaa kuului tykistön jyrähtelyä. Asemiehiä pimeillä kaduilla. Kotiin oli päästävä ennen ulkonaliikkumiskiellon alkua.

Eilen sama meno jatkui. Ammunta ei oikeastaan koskaan loppunut, se mikä alkoi sunnuntaina, jatkui liki keskeytyksettä yön yli maanantaihin ja jatkui maanantai-iltaan saakka ja raporttien perusteella on jatkunut yön yli tiistaille.

Läheisemme kävi basaarilta etsimässä perunoita – ei ollut perunakauppiaita. Pikkukaupasta lopulta löytyi perunoita täydentämään ruokavarantoja. Miehitetyssä Donetskissa vähäosaisten elämä ei ole herkkua, ruoka on yksinkertaista ja usein sitä on aivan liian vähän. Perunaa, leipää, kaalia, suolaa ja teetä – toisinaan makkaraa ja vielä harvemmin on varaa ostaa kunnon kimpale lihaa.

 

Marko



1. https://www.youtube.com/watch?v=L0bT6bQT_Rs
2. http://uaposition.com/video/russian-troops-massively-attack-ukrainian-city-avdiivka-rockets-artillery-ukraine-prepared-evacuate-12-000-civilians/
3. http://nv.ua/ukr/ukraine/events/avdijivka-u-vogni-shcho-vidomo-pro-novomu-zagostrenni-v-donbasi-558245.html

Grad-yhteislaukaus Donetskista viime yöltä ”Залп РСЗО БМ-21 ГРАД ВС РФ из Донецка 31.01.2017”:  https://www.youtube.com/watch?v=-5fpSRvKQr4&feature=youtu.be

31.1.2017 aamupäivä Donetsk ”Грады Донецк 31 01 17 11 30 обстрел с жилых кварталов”: https://www.youtube.com/watch?v=mVxb-CAJy8M