Blogi

Kirjeenvaihtajamme Marko Enqvist: Trollitilin hampaissa – jälkinäytös

Trollitilin hampaissa – jälkinäytös

Helmikuun puolenvälin tietämillä sain twitterissä riesakseni ihan oikean ja aidon trollitilin, kirjoitin tuolloin blogiin ensikokemuksiani uudesta tuttavuudesta. (1) Se, että sain trollitilin riesakseni ei suinkaan ollut mikään yllätys, itse asiassa se oli odotettavissa oleva tapahtuma – en ole ensimmäinen enkä myöskään viimeinen, joka sellaisen riesakseen saa. Kyseessä ei suinkaan ollut ensimmäinen kerta jolloin minua häirittiin mielipiteideni tähden, niin on tapahtunut laajemmassa mitassa pari kertaa aiemminkin – vähäisemmässä määrin lukemattomia kertoja.

Viime vuoden elokuussa ns. Egorova Leaksin yhteydessä sain kimppuuni kohtalaisen joukon kansainvälisiä pro-Putinin ja pro-Russia-aktivisteja, osa heistä kuului verkostoon, jonka koostumus tiedetään kohtalaisen hyvin. Egorova Leaksin yhteydessä runsasta huomiota sai suomalaissyntyinen Donetskissa vaikuttava propagandasoturi Janus Putkonen. Tulin myös kirjoittaneeksi hänen edesottamuksista tuolloin. Hieman myöhemmin syksyllä muutaman päivän ajan sain niskaani törkypostia – kuuluu ikävällä tapaa ”pelin henkeen” tämäkin.

Helmikuun 15. sain vinkin trollitilistä tai oikeammin valetilistä, koska tuolloin henkilö pyrki edes jollain tasolla luomaan illuusiota siitä, että kyse on minusta. Häirikön twittertilin käyttäjätunnuskin on suorastaan erehdyttävän samanlainen kuin oma nimeni, häirikkö käyttää tiliä @MarcoEnqvist70.



















Kuvakaappaus - twitter. Lyhyt esittely sisältää kirjoitusvirheiden ohella disinformaatiota, SSS-Radio ei saa eikä ole saanut rahoitusta ainoaltakaan puolueelta Virossa.

 

Mutta jo hyvin pian kyseisen tilin taustalla oleva henkilö – todennäköisimmin henkilöt, muutti taktiikkaa jättäen turhan kainostelun sikseen. Twiittien sävy ja muoto muuttuivat aiempaan verrattuna, muuttuen disinformatiivisemmiksi, samalla kuvioon astui palava halu paljastaa asuinpaikkani. Tilin taustalla oleva taho jaksoi käyttää aikaa useamman viikon kotini paikantamiseen, lopulta hänen onnistui paikantaa oikea asuinalue, kadunpätkä ja talo. Ratkaistuaan arvoituksen hän julkaisi sarjan twiittejä, joissa on kuvattu asuinalue, katu ja lopulta talon pääty osoitetietoineen.










Kuvakaappaus – twitter, kuvasta peitetty katuosoite ja kaupunki minun toimesta.

 

Puuttumatta nyt kyseisen tilin toimintaan, hämmennystä on herättänyt Twitterin toivottoman hidas reagointi asiaan. Olen raportoinut heille kolme kertaa virallisesti tilin häiritsevästä toiminnasta, tähän päivään mennessä Twitter ei ole tehnyt mitään asiantolan korjaamiseksi, pois lukien se, että ovat pyytäneet lisäinformaatiota, jota olen heille lähettänyt, havaitakseni, että sen lähettäminen ei johda mihinkään.

Viimeisimpien kuukausien kuluessa on keskusteltu todella paljon vihapuheesta ja verkkohäirinnästä, niin Facebook, Twitter kuin myös muut sosiaalisen median alustat ovat puheissa vannoneet puuttuvansa vihapuheeseen ja häirintään kovalla otteella. Oman kokemukseni perusteella voinen todeta, että puheet ovat puheita, vasta toteutus ratkaisee.

Se mitä minä olen kokenut, on vain pisara meressä, yksilölle tietty merkityksellisempi tapahtuma mutta ei tämä omaa maailmaani romahduta. Melkeinpä EVVK jollei koskettaisi muitakin. Minun tapauksessa tämä koskettaa ainakin jollain asteella sukulaisia ja läheisiä, tilin taustalla oleva taho on uhannut vetää heitäkin tähän ”soppaan” mukaan sen ohella, että hän tähän mennessä levittänyt disinformaatiota SSS-Radiosta sekä virolaispuolue Ekrestä. Mahdollinen läheisten vetäminen mukaan tähän ”soppaan”, on toimenpiteenä mitä raukkamaisin ja halveksuttavin. Voisin kuvitella, että tässä vaiheessa tilin taustalla toimiva taho toivoisi minun vihaavan häntä, tuntevan raivoa sisikunnassani mutta ei – en vihaa häntä. Vihan sijaan minä säälin häntä ja hänen kaltaisia – minä todellakin säälin tätä henkilöä ja sitä mitä hän edustaa. Enpä usko, että hänen tavoitteena oli se, että osoittaisin sääliä häntä kohtaan mutta niin on käynyt.

Hän on kuitenkin vain yksi osa tässä koneistossa, hän tekee työn ja kun hän on tehnyt työnsä, jossain vaiheessa tulee aika jolloin hänen kaltaistensa palveluksia ei enää kaivata – hänet hylätään, kuten niin moni kaltaisensa on aiemminkin hylätty. Mikäli kaikki sujuu hänen kannalta parhaimmalla tapaa, hän on lopulta vain kiusanhenki – ei enempää eikä vähempää, edessä on paluu arkeen ja sopeutuminen siihen, että Putin ei ole enää herra, jota kiittää ja kumartaa. Työntekijällä on johtajansa ja johtajalla on johtajansa – heillä voi olla edessä vielä kovat ajat oikeuden pitkän käden tavoittaessa heidät. Sitä aikaa odotellessa...








Kuvakaappaus, twitter. Terveiseni hänelle Це жарт! Ehkäpä venäjä luonnistuu paremmin - Это шутка?

 

Yllä olevan twiitin tämä ”runoniekka” kirjoitti maaliskuun 8. kuluvaa vuotta. Onko tämä vitsi – ajattelin.  Kuvitteleeko kyseinen henkilö minun vetäytyvän syrjään uhkaavien viestien myötä, luuliko hän todellakin päässeensä tavoitteeseensa nyt? Onko hän tosissaan? Kaikkien ei tarvitse – eikä pidä – olla samaa mieltä asioista, joskin minua jaksaa hämmästyttää se, että joku on vajonnut itäfasismin pauloihin niin että todellisuus näyttäytyy täysin nurinniskaisena ja Putinin hallinnon vastustajat vihollisilta, joiden suu – minun tapauksessa sormet – on tukittava. Että kritiikkiä ei sallita tai hyväksytä. Mitä ilmeisimmin propagandan myötä kyky järkiperäiseen ajatteluun on kadonnut – nähdään vain vihollisia, jotka tavalla tai toisella on hiljennettävä. Että maailmassa on vain yksi totuus, se on se mitä Moskovan ”kellot” maailmalle soittaa.

Puheet ja vaatimukset hiljenemisestä ovat lopulta vain kärpäsen surinaa korvissani – eivät mitään muuta. Häiritseviä, mutta surinaan tottuu, kuvitteleepa tämä surisija sitten olevansa trollin metsästäjä, vapaussoturi tahi mitä muuta tahansa.

 

Marko



1. http://www.sss-radio.ee/fi-blogi/kirjeenvaihtajamme-marko-enqvist-trollitilin-hampaissa