Blogi

Kirjeenvaihtajamme Marko Enqvist: Onko Ukrainan kriisi ”tasaantunut”?

Onko Ukrainan kriisi ”tasaantunut”?

Yleisradion teettämän kyselyn mukaan Venäjän kehitystä uhkana pitävien suomalaisten määrä on pudonnut vuoden 2014 56 prosentista 47 prosenttiin, (1) jota kehitystä tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi maakuntamatkallaan seuraavalla tapaa:

”– Kun on nähty, että vaikkakin kriisi yhä jatkuu, että se nyt pysähtyi niille aloilleen, niin on tavallaan yhtä luontevaa, että hivenen on tultu alaspäin näissä tuntemuksissa, sanoo Niinistö.” (1)

Niinistön tilannearviota on kritisoitu voimakkaasti sosiaalisessa mediassa, monien mielestä kyseinen arvio on merkittäviltä osin väärä, samalla se myös normalisoi epänormaalina tilana pidettävän tilan - sodan. Niinistön mukaan Ukrainan kriisin tasaantuminen on vähentänyt Venäjän synnyttämän uhan tunnetta. Onko Ukrainan kriisi tasaantunut? Mutta ennen kuin tarkastelen tätä kysymystä, kritisoin myös käytettyä termiä ”kriisi”. Mikäli oikein muistan, Stalin pyrki mitätöimään talvisodan vähäiseksi rajakahakaksi – samalla tapaa Ukrainan sodan nimittäminen kriisiksi on tilanteen aliarviointia olennaisilta osin. Mielestäni kyse on hyvin harkitsemattomasta sanavalinnasta tässä yhteydessä, on nimittäin vaikea kuitenkaan kuvitella, etteikö tasavallan presidentti olisi tietoinen tilannekuvasta Itä-Ukrainassa ja Krimillä – joka sekin on edelleen, de jure, osa Ukrainaa.

Helmikuun aikana Donbasin alueella käydyissä taisteluissa on kuollut sotilaita ja siviilejä, asutettuja alueita on tulitettu tällä viikolla lukuisia kertoja näiltä miehitetyiltä alueilta, panssarikalustoa on käytetty hyökkäyksissä ukrainalaisasemia vastaan. Provosoiva ja uhitteleva kielenkäyttö on lisääntynyt näiden ns. kansantasavaltojen edustajien taholta – viimeksi eilen Donetskin ”kansantasavallan” johtaja sanoi heidän olevan valmiit laajamittaiseen sotaan. (2) Samalla ETYJ:n tarkkailijoiden toimintaa on vaikeutettu entisestään, Donetskissa on osoitettu mieltä kansainvälisiä tarkkailijoita vastaan, tarkkailijoita raporttien mukaan uhkailtu jatkuvasti.

Sotilaallinen toiminta on ollut erityisen aktiivista viime aikoina, Donetskin sektorilla ukrainalaisjoukkojen hallinnassa oleva Avdiivkan alue on joutunut toistuvien raskaiden hyökkäysten kohteeksi. Tämän viikon aikana Avdiivkan asutettuja alueita on tulitettu useampana iltana – tulitus ajoittuu säännönmukaisesti iltaan, jolloin ihmiset ovat kotonaan tekemässä ruokaa ja valmistautumassa seuraavaan, rauhattomaan, yöhön. Siviilejä on myös jouduttu evakuoimaan alueelta.










Kuvakaappaus twitter 17.2.2017 (@loogunda).

Perjantaina illalla Avdiivkaa tulitettiin – Koulu no: 4:n pannuhuone sai osuman. Eilen illalla asutusalueita Avdiivkassa tulitettiin myös taistelupanssarivaunuilla, mikä on kaikesta huolimatta ollut harvinaisempaa viime aikojen taisteluissa Itä-Ukrainassa – signaalina tämä on huolestuttava, onko se merkki huomattavasta suunnanmuutoksesta sodankäyntistrategiassa?










Kuvakaappaus twitter.

Yllä torstai-illan (16. helmikuuta 2017) tykistökeskityksen jälkiä Avdiivkassa, keskityksessä menehtyi yksi ’73 syntynyt siviili, hänen lisäksi kaksi siviiliä haavoittui/vammautui.










Kuvakaappaus twitteristä 16.2.2017 (@loogunda & @666_mancer).

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä Avdiivka joutui tykistö- ja kranaatinheitinkeskityksen kohteeksi. Tässä tuli-iskussa vaurioitui tai tuhoutui yhdeksän omakotitaloa/pientaloa. Tuli-iskun seurauksena siviileitä vammautui, kuolonuhreista ei ole tietoa.

Ukrainan sodassa Ukrainan hallinnassa olleet alueet ovat joutuneet säännönmukaisesti tulituksen kohteeksi, aina ajoittain Venäjä ja sen tukemat militantit ovat tulittaneet tarkoituksellisesti siviilikohteita – asuinrakennuksista ensiapuasemiin ja siviileitä varten perustettuihin huoltokeskuksiin. Tällä viikolla suorat tykistökeskitykset sekä panssarikalustolla suoritetut hyökkäykset asuinalueita ja muita siviilikohteita kohtaan ovat lisääntyneet merkittävästi etenkin Avdiivkassa, pienimuotoisempana samaa on tapahtunut myös Mariupolin sektorilla ja Luhanskin sektorilla, jossa ukrainalaisten hallussa olevaa Stanytsia Luhanskaa tulitettiin ensimmäistä kertaa ETYJ:n valvontakameran videotallenteen perusteella Grad-raketilla.

Tämän vuoden alussa raskaita taisteluita käytiin Svitlodarskin pullistumassa, jossa sijaitsevia ukrainalaisjoukkojen asemia kohtaan hyökättiin raskaasti useiden päivien aikana. Hyökkäyksiä tuettiin kranaatinheittimillä ja tykistöllä, hyökkäävien joukkojen tukena oli myös panssarikalustoa. Tammikuun loppupuolella Trumpin ja Putinin puhelinkeskustelun jälkeen sotatoimet yltyivät erityisen rajuiksi Donetskin sektorilla kaupungin luoteis ja pohjoispuolella, jossa Venäjän tukemat militantit ovat suorittaneet laajoja offensiiviyrityksiä useita kertoja – muutamaa tyventä hetkeä lukuun ottamatta alueella on käyty raskaita taisteluita reilun parin viikon ajan.

Ukrainan julkaisemien virallisten tilastojen mukaan helmikuun 16. päivän aamuun mennessä ukrainalaisjoukkoja vastaan on hyökätty 1182 kertaa helmikuun alusta lukien, hyökkäysten seurauksena 13 ukrainalaissotilasta on kuollut ja 71 on haavoittunut. (3) Helmikuun 16. päivä toi muassaan runsaasti lisää tappioita - kolmen ukrainalaissotilaan kuollessa sotatoimien yhteydessä ja kymmenen haavoittuessa. Kuolleiden ja haavoittuneiden lisäksi ukrainalaissotilaita on vammautunut tai traumatisoitunut muilla tavoin taisteluiden seurauksena. Sotilaiden lisäksi siviilit sekä pelastusmiehistöt joutuvat osalliseksi sodasta, siviileitä on kuollut ja vammautunut, pelastus- ja ensiapuhenkilökuntaa vastaan on hyökätty. Nämä siviileihin kohdistuvat sotatoimet täyttävät tarkoituksellisina sotarikoksen merkit. Monessa tapauksessa hyökkäyksiä siviilikohteita vastaan voidaan pitää terrorisotana. Iskuilla ei ole muuta tarkoitusta kuin luoda pelkoa ja epätoivoa - terrorisoida siviilejä.

Se, että uutisissamme ei kerrota Ukrainassa käynnissä olevan sodan intensiteetin merkittävästä kasvusta, että ei riittävästi kerrota siitä, että sota koskettaa jokainen päivä satoja tuhansia siviilejä sotilaiden ohella, ei suinkaan tarkoita, että Ukrainassa ”kriisi olisi tasaantunut”. Ukrainassa sota jatkuu edelleen, sodan seurauksena tuhannet siviilit ja sotilaat ovat kuolleet – pitkälti yli miljoona on paennut kotiseudultaan Venäjän masinoiman hyökkäyksen ja miehityksen seurauksena. Suuressa eurooppalaisessa valtiossa on sota käynnissä, tämä on asia mikä ei mielestäni ole vähättelyn asia. Siellä ei ole kriisi, joka olisi tasaantunut, vaan käynnissä on sota.

Sota, jota ei käytäisi ilman Venäjän voimakasta osallistumista ja ilman Venäjän aloitteellisuutta. Eikä tätä sotaa saisi unohtaa, eikä siitä puhumista – oikein termein – tulisi vältellä, vaan ennemminkin on syytä muistuttaa sen olemassa olosta ja siitä mikä Venäjän rooli tässä sodassa on.

 

Marko

 

1. http://yle.fi/uutiset/3-9461795
2. Liveuamap.com
3. Liveuamap.com