Blogi

Kirjeenvaihtajamme Marko Enqvist: Intensiivisimmät taistelut Ukrainassa ATO-alueella 2016

Intensiivisimmät taistelut Ukrainassa ATO-alueella 2016

Ukraine Crisis Media Center julkaisi muutama päivä sitten kartan, jolta pääsee tarkastelemaan alueita, joilla käytiin intensiivisimmät taistelut vuoden 2016 aikana, alueita, joilla ukrainalaisjoukot joutuivat raskaimpien hyökkäysten kohteeksi. Oheinen kartta on kuvankaappaus Ukraine Crisis Media Centerin julkaisemasta kartasta. (1)










Kuten havaittavissa, merkittävimmät taistelut käytiin Donetskin alueella, Donetskin länsipuolelta luoteeseen rajoittuvalla rintamakaistalla ja sitten Donetskista pohjoiseen Horlivkan ja Luhansken alueella. Etelässä Mariupolista itään ja koilliseen on kaksi rintamalohkoa, joilla käytiin raskaampia taisteluita. Donetskin oblastista itään Luhanskin oblastin alueella merkittävimmät yhteenotot käytiin aivan oblastin länsikolkassa Svitlodarskiin (Luhanske) rajoittuvalla alueella. Svitlodarskista etelään sijaitsee Debaltsevo, jonka hallinnasta käytiin raskaista taisteluita kevättalvella 2015, kaupunki merkittävine liikenteen solmukohtineen päätyi lopulta Venäjän ja sen tukemien militanttien hallintaan ja näin Donetskin ja Luhanskin välinen huoltoyhteys oli paremmin järjestettävissä ja etenkin käytössä oli hyvin merkittävä rautatiesolmukohta, jonka merkittävyyttä logistiselta kannalta ei voi aliarvioida.

Käydään seuraavaksi alueita lyhyelti läpi etelästä pohjoiseen.

Mariupolin sektorilta voidaan erottaa kaksi paikkakuntaa ja rintamalohkoa, joilla taistelut ovat olleet raskaita. Mariupolista itään Shyrokinen merenrantakaupungin alueella on käyty loppukesästä 2014 lähtien lukuisia raskaampia taisteluita – alue on rintamalinjan eteläinen ”hot spot”. Shyrokinesta pohjoiseen sijaitsee Vodyanen kylä, joka on toinen merkittävämpi Venäjän tukemien militanttien kohde.

Rintamalinjalla Mariupolista Donetskiin on muutamia paikkakuntia ja alueita, joilla on käyty intensiivisempiä taisteluita, Novotroitske Donetskista etelään on niitä seutuja, joiden hallinnasta on käyty kiivaampia taisteluita.

Itä-Ukrainan raskaimmat taistelut keskittyivät Donetskin ympäristöön, karkeasti sanoen koko kaupunki lännestä luoteeseen on ollut ”hot spot”, mutta sieltä on erotettavissa useampi rintamalohkon osa, joilla taistelut ovat olleet erityisen raskaita. Donetskin länsipuolella Mariinka ja Krasnohorivka ovat alueita, joilla on käyty paikoin hyvinkin raskaita taisteluita. Viime kesänä Venäjän tukemat militanttijoukot yrittivät läpimurtoa Mariinkan alueella onnistumatta siinä.

Krasnohorivkasta rintamalinjaa pohjoiseen edetessä Pisky on merkittäviä taistelualueita, samoin militanttien hallinnassa oleva – nyt jo tuhoutunut - Sergei Prokofjevin kv. lentoasema ja etenkin sen pohjoispuolella sijaitseva Opitne ovat edelleen taisteluiden keskiössä. Merkittävimmän taistelut Donetskin alueella on kuitenkin käyty Donetskista pohjoiseen Avdiivkassa. Kesästä lähtien etenkin kaupungin teollisuusalueesta on taisteltu raskaasti Venäjän tukemien militanttien pyrkiessä saamaan alueita kaupungista haltuunsa.

Miehitetyillä alueilla sijaitsevasta Horlivkasta länteen sijaitsevan Novhorodsken ympäristössä on myös käyty paikoin kiihkeämpiä taisteluita. Tämän rintamalohkon merkittävimmät taistelut ovat kuitenkin keskittyneet rintama-alueen pohjoiskulmaan Luhanskin oblastiin rajoittuvalle alueelle Zaitseven ja Luhansken alueelle (erityisesti Svitlodarsk ja Mironivskii), joka etelässä rajoittuu ”kansantasavaltojen” huollon kannalta merkittävään Debaltsevoon. Etenkin viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alkupuolella Svitlodarskin alueella on käyty raskaita taisteluita militanttien pyrkiessä oikaisemaan rintamalinjaa ja näin luomaan Debaltsevon pohjoispuolelle laajempaa turvavyöhykettä.

Luhanskesta itään alkaa Luhanskin oblastin alue ja samalla Luhanskin ”kansantasavallan” hallinnassa oleva Ukrainalta miehitetty alue. Kyseisellä alueella militanttien hallinnoimasta Pervomaiskista länteen on pari Luhanskin ”kansantasavallan” rintama-alueen ”hot spotia” Novo-Oleksandrivka ja Novozvanivka. Muuten voidaan todeta, että Luhanskin ”kansantasavallan” alue on selkeästi toissijainen rintamalohko, Venäjälle ja militanteille etenkin Donetskin ja Mariupolin sektorit ovat strategisesti tärkeämpiä. Luhanskin rintamalohkolta voi vielä poimia aivan itänurkasta Luhanskista koilliseen Stanytsia Luhanskan, jonka alueella on käyty paikoin rajumpia yhteenottoja.

 

Paikkakunta

Yhteenottojen lukumäärä

Mariinka

1840

Krasnohorivka

775

Pisky

751

Opitne

623

Avdiivka

2047

Novhorodske

503

Zaitseve

864

Luhanske

857

 

Paikkakunta

Yhteenottojen lukumäärä

Shyrokine

1257

Vodyane

516

 

Paikkakunta

Yhteenottojen lukumäärä

Novo-Oleksandrivka

487

Novozvanivka

456

 

Vuoden 2016 aikana menehtyi virallisten ATO-tilastojen mukaan 217 ukrainalaissotilasta, haavoittuneita oli 1282. (2) Tässä kohdin on huomioitava se, että ATO-tilastot pitävät sisällään vain ne joukot, jotka kuuluvat Ukrainan asevoimiin, kansalliskaartiin ja niihin yksiköihin jotka on yhdistetty Ukrainan asevoimiin. Vapaaehtoisjoukoista Pravyi Sektor ei kuulu näihin joukkoihin, joten Pravyi Sektorin yksiköistä tulleita tappioita (kuolleet ja haavoittuneet) ei ole laskettu virallisiin tilastoihin. On myös huomioitava se, että yhteenoton pituudella ei ole merkitystä, olipa kyseessä hajanainen lyhyt laukausten vaihto tai tuntien raskas taistelu, kyseessä on yksi yhteenotto.

Siviiliuhrit

Itä-Ukrainan sotatoimet ovat koskettaneet myös suurta joukkoa siviilejä. Tällä hetkellä tilanne on se, että viikoittain saamme lukea uutisia Ukrainan hallinnassa olevilla alueilla sijaitsevien siviilikohteiden – asuintalojen, liikekeskusten, kirkkojen, teollisuusalueiden – joutuneen tykistö- ja kranaatinheitintulen kohteeksi. Menneen vuoden aikana ammuttiin siviilikohteisiin myös raketteja, hyvin yleisesti käytössä on ollut Grad-P, jolla ammutaan 122 millin raketteja. Grad-P on ennemminkin terroriväline, yksiputkisena sitä on mahdollista liikutella helpohkosti paikasta toiseen, ilman, että ETYJ:n tarkkailijat sellaisen olemassa oloa alueella edes havaitsevat. Grad-P (Partizan) kehitettiin Neuvostoliitossa erityisesti sissisodan tarpeita varten, se ei ole operatiivisessa käytössä Venäjän asevoimilla, mutta sitä on toimitettu ”kansantasavaltojen” riveissä taisteleville militanttiyksiköille.










Kuvassa United Armed Forces of Novorossiyan joukkoja (eli NAF:n joukkoja) tulittamassa ukrainalaisasemia Grad-P -raketeilla – kuvankaappaus youtube. (3)

Arvioiden mukaan Ukrainassa käynnissä olevan sodan aikana yli 2340 siviiliä on kuollut, heistä 304 on ulkomaalaisia (valtaosa ulkomaalaisista kuoli, kun lento MH17 pudotettiin venäläisjoukkojen toimesta heinäkuussa 2014). (4)

Ukrainan sodan kuluessa etenkin militanttijoukot ovat syyllistyneet lukuisiin tulitaukorikkomusten lavastamisiin kuin myös omien joukkojen sekä hallitsemillaan alueilla sijaitsevien siviilikohteiden tulittamisiin. Viime vuoden kuluessa tällaisesta tulitaukorikkomuksen lavastamisesta militanttijoukot jäivät kiinni vähintäänkin kahdesti, tapahtunutta on todistanut ulkomaalaiset toimittajat – ensimmäisellä kerralla Vice Newsin toimittaja Jake Hanrahan, toisella kerralla France24:n ryhmä. France24:n ryhmän todistaessa tulitaukorikkomusta, heidän matkassa oli suomalaisen Donetskissa toimivan Janus Putkosen DONi-newsin toimittaja Christelle Néant. (5 ja 6) Voidaan siis todeta, että DONi-news on osallisena tulitaukorikkomuksen järjestämisessä, siitä tiedottamisessa ja disinformaation levittämisessä.

Tulitaukorikkomuslavastuksia ongelmallisempia ovat militanttiryhmien hallitsemiensa alueiden siviilikohteiden tulittamiset. Myös päättyneen vuoden aikana militanttiryhmien on todettu tulittaneen lukuisia kertoja hallitsemiaan alueita, laajin tällainen iskujen sarja tapahtui elokuun 2016 lopulla, josta kirjoitin blogissa ”Kranaatti-iskuja Donetskiin” – tuolloin parin kolmen päivän aikana militantit suorittivat Donetskissa esikaupunkialueet mukaan luettuna suuren joukon iskuja kranaatinheittimillä, osassa iskuja silminnäkijät kykenivät osoittamaan todeksi epäilyt militanttijoukkojen syyllisyydestä. Osassa tapauksia geolokaation ja muiden välillisten todisteiden perusteella voitiin osoittaa syyllisen tulevan militanttien joukosta. Tämän tapahtumasarjan lisäksi omat lähteeni alueella ovat todistaneet viime vuoden aikana kahta tapausta, joissa militanttijoukot ovat tulittaneet Donetskissa sijaitsevia siviilikohteita tarkoituksellisesti. Tällaisesta kranaatinheitin iskusta kirjoitin blogissa ”Donetskin asukkaat separatistien sodankäynnin välineinä” heinäkuussa 2016.

Tällaisia iskuja siviilikohteita vastaan voi pitää sotarikoksina, ne ovat terroritoimia, joita hyödynnetään propagandassa ja jolloin syy pyritään vierittämään vihollisen – tässä tapauksessa ukrainalaisjoukkojen – niskaan. Suomalaisena kiinnostaa myös se, että mikä on vaikkapa Janus Putkosen toimittaman DONi-newsin vastuu tällaisessa asiassa, koska he ovat olleet mukana (todistetusti) yhdessä tulitaukorikkomuksen järjestämisessä ja siitä propagandistisesti uutisoinnissa. Toki herää ajatus siitä, että tapaus tuskin on ainoa laatuaan, kun huomioidaan DONi-newsin uutisoinnin taso ja sen käyttöarvo propagandan levittäjänä. Muistetaan taannoinen Janus Putkosen DONi-newsin levittämä valeuutinen yli kolmestatuhannesta amerikkalaisesta panssarivaunusta Euroopassa. (7)

Huijaammeko itseämme puhuessamme Ukrainassa vallitsevasta ”tulitauosta” ja sen rakoilusta? Mielestäni kyllä, jollei huomioida muutamia muutamien päivien periodeja viime vuoden puolelta, Itä-Ukrainassa sodittiin käytännössä koko ajan. Kyse ei ole tulitauon rakoilusta vaan siitä, että Ukrainassa ei ole todellista tulitaukoa, että Minsk II on epäonnistunut näiltä osin ja tässä kohdin syyttävä sormi on syytä kohdistaa Ukrainan itäiseen naapuriin Venäjään. Venäjä toimillaan on merkittävin tekijä sille, että Minsk II on epäonnistunut, ettei Ukrainaan ole saanut rauhaa.

 

Marko


1. http://uacrisis.org/mistsya-najchislennishih-obstriliv-ukrayinskih-vijsk-u-zoni-ato-v-2016-rotsi
2. https://twitter.com/Liveuamap/status/815883357854846976
3. https://www.youtube.com/watch?v=PJmm7VyVdkE
4. Lähteenä United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs eli OCHA.
5. http://www.france24.com/en/20161014-video-reporters-donetsk-dependent-republic-russia-ukraine-weapons
6. http://www.sss-radio.ee/fi-blogi/kirjeenvaihtajamme-marko-enqvist-putkosen-doni-news-mukana-tulitaukorikkomuksen-lavastamisessa
7. https://medium.com/@DFRLab/three-thousand-fake-tanks-575410c4f64d#.hc9wix9j3