Blogi

Ihmisoikeuksien mallimaa Suomi on hiljaa

Ukrainalainen Aidar-pataljoonassa maataan puolustanut Nadija Savtšenko sai viime viikon puolella 22 vuoden vankeustuomion sekä 30 000 ruplan sakot. (1) Savtšenkon tapauksesta kirjoitin aiemmin SSS-Radion blogiin, joten ei liene aihetta kerrata näiltä osin enää uudestaan. (2) Tällä kertaa kiinnitän hiukan huomiota virallisen Suomen reagointiin Nadija Savtšenkon tapauksen yhteydessä – samoin heitän pallon Amnesty Internationalin Suomen jaostolle: mitä he ovat tehneet?

Nadija Savtšenko on saanut huomattavan laajaa huomiota kansainvälisesti, lukuisien maiden parlamenteissa on joko kollektiivisesti tai yksittäisten parlamentaarikkojen toimesta kiinnitetty huomiota Savtšenkon kohteluun Venäjällä ja epäoikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäyntiä itsessään ei voida pitää länsimaisittain puolueettomana, sitä on kuvattu poliittiseksi oikeudenkäynniksi:

Mark Feygin, one of her defence team, said in January that it was a “political case” - which in Russia means ones “that are only ever decided in the Kremlin.’”(3)

Näiltä osin jo ennalta oli tiedossa se, että Savtšenkon mahdollisuudet eivät olleet hyvät, oikeastaan ne olivat kehnot, yleisesti on tiedossa se, että Venäjällä reilusti yli 90 % oikeudessa syytettyinä olevista saa myös tuomion, vapauttavat tuomiot ovat siis harvassa. Suorastaan harvinaisia.

Kun huomioidaan  Savtšenkon saama huomattavan laaja kansainvälinen huomio, se että lukuisien maiden taholta on virallisesti otettu kantaa Savtšenkon vapauttamisen puolesta - #FreeSavchenko – on kerännyt taakseen kansalaisten ohella poliitikkoja ja päättäjiä naapurimaistammekin. Ruotsista, Baltian suunnalta, samoin Puolasta – myös Europarlamentissa on suuremmalla joukolla kampanjoitu Savtšenkon vapauttamisen puolesta, tässä yhteydessä virallisen Suomen hiljaisuus ei ole maamme nykyinen kehitys huomioiden yllättävää, mutta se on ehdottomasti pettymys minulle ja osoittaa sen, että ihmisoikeuskysymyksissä suomalaiset poliitikot ovat äärimmäisen varovaisia mitä tulee Venäjän suunnalla tapahtuviin ihmisoikeusrikkomuksiin. Kuitenkin Amnestyn Suomen sivuilla mainitaan:

53% suomalaisista haluaa, että valtionjohto nostaa ihmisoikeuskysymykset esiin senkin uhalla, että se vaarantaa maiden väliset suhteet.”

Tässä kohdin on sitten hiukan ihmeteltävä sitä, että Amnestyn Suomen sivuilta ei löydy hakusanoilla Savtšenko tai Savchenko ainoatakaan hakutulosta, vastaavasti www.amnesty.org löytyy hakusanalla Savchenko tiedonanto ja linkki pdf-tiedostoon. Myös Human Rights Watch noteeraa Savtšenkon epäoikeudenmukaisen oikeudenkäynnin maaliskuun 22. päivän artikkelissaan Russia: Ukrainian Pilot Convicted Justice - Marred by Unfair Trial. (4)

Mikäli virallisen Suomen varovaisuus johtuu siitä, että olisi otettava kantaa Aidar-pataljoonassa Ukrainaa puolustaneen Nadija Savtšenkon puolesta ja näin pelätään astuttavan Venäjän varpaille – viimekädessä Putinin varpaille – olisi mahdollista ottaa kantaa kaikkien heidän puolesta, jotka Venäjä on pidättänyt ja siirtänyt laittomasti Venäjälle ja tuominnut heidät eripituisiin tuomioihin, tai on tuomitsemassa heidät.

Suuri joukko ukrainalaisia on kokenut saman kohtalon Savtšenkon ohella, kuten: Oleg Sentsov, Alexander Kolchenko, Oleksiy Chyrniy, Gennadiy Afanasyev ja Juri Jatsenko, Bogdan Jarichevski, Mykola Karpyuk sekä Stanislav Klykh, Sergiy Lytvinov, Valentyn Vyhivsky, 72-vuotias Yuriy Soloshenko ja Olexandr Kostenko. Heidän lisäksi suuri joukko Krimin tataareita on syytettynä odottamassa oikeudenkäyntiä. (5) Mahdollisuuksia kannanottoon on vaikka kuinka, ilman, että leimautuu yksinomaan Savtšenkon vapauttamista vaativaksi, jos tämä mahdollinen pelko leimautumisesta estää kannanoton ja Venäjän tuomitsemisen ihmisoikeusrikkomuksista Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan sotatoimien seurauksena, yksilöiden nämä ihmisoikeusrikkomukset yksittäisiin vangittuihin ukrainalaisiin kollektiivisen sotatoimien tuomitsemisen sijaan.

Tällä hetkellä virallisen Suomen vaikeneminen aiheuttaa vaivaannuttavan ja myötähäpeää herättävän tuntemuksen. Kuinka kaipaankaan aikaa, jolloin Heidi Hautala uskalsi kritisoida Venäjän ihmisoikeustilannetta Eduskunnassa – missä ovat tämän päivän poliitikot ja kansalaisvaikuttajat, joilla on rohkeutta kritisoida Venäjän epähumaaneja ja jopa brutaaleja toimia näissä vangittuja ukrainalaisia koskevissa oikeudenkäynneissä? Evätään lääkäreiden tapaamiset, 72-vuotias Soloshenko kaipaisi ehdottomasti säännöllistä lääkitystä ja lääkärintapaamista, mutta hänkin on venäläisten vangitsijoidensa mielivallan armoilla. Samoin on Nadija Savtšenko, jota ukrainalaiset lääkärit eivät ole päässeet tapaamaan aikoihin.

Hiljaa ovat myös olleet ne lukuisat kansanedustajat, joihin olen ollut etenkin Savtšenkon tapauksen myötä yhteydessä. Ihmisoikeuksien mallimaa Suomi on hiljaa, jälleen kerran. 

#FreeSavchenko

Marko

1. https://www.hrw.org/news/2016/03/22/russia-ukrainian-pilot-convicted
2. http://www.sss-radio.ee/blog/free-savtsenko
3. http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/ukraine/11772178/Nadia-Savchenko-All-you-need-to-know.html
4. https://www.hrw.org/news/2016/03/22/russia-ukrainian-pilot-convicted
5. http://mfa.gov.ua/en/page/open/id/4177