Blogi

Igor Girkin: NovoRossiya is closed. We have lost

Kevättalvella 2014 Igor Girkin eli Igor Strelkov (entinen GRU:n upseeri) ponnahti kaikkien huulille hänen noustua julkisuuteen Ukrainaa koettelevan kriisin, myöhemmin sodan myötä. Girkin toimi tuolloin Donbassin alueen ”separatistien” ja myöhemmin etenkin Donetskin kansantasavallan sotilaskomentajana. Hän oli merkittävässä roolissa organisoidessaan taistelua Ukrainan hallintoa vastaan ja hänen johdollaan ”separatistit” eli suurimmalta osin Venäjältä tulleet vapaaehtoiset, joita kesän koitettua vahvistettiin hiljalleen Venäjän asevoimien sotilailla sekä Venäjän asevoimien taholta toimitetulla kalustolla, aloittivat taistelun Ukrainan hallinnon joukkoja vastaan.

Myöhemmin samaisen vuoden kuluessa Igor Girkin siirrettiin monen muun kansantasavaltojen johtoon kuuluneen henkilön ohella takaisin Moskovaan. Siirtoa Girkin on myöhemmin arvostellut kovasanaisesti, aivan kuten hän on arvostellut Putinin toimia ja syyttänyt Venäjää liian vähäisen tuen antamisesta ns. ”kansantasavalloille”.

Girkinin viimeisin ulostulo liittyy Moskovan alueella annettuun haastatteluun, jossa hän totesi ”Проект «Новороссия» закрыт. Мы проиграли” eli käytännössä ”NovoRossia is closed. We have lost” – “NovoRossija on loppu. Me hävisimme”. Aiheesta on uutisoinut Inforesist (intoresist.org) tällä viikolla.

Herää tietenkin kysymys, että tietääkö Girkin jotain sellaista mitä me emme tiedä, vai onko taustalla turhautuminen tilanteeseen ja siihen, että Putin on siirtänyt katseensa Syyrian suuntaan tämän ollessa pettymys Girkinille (ja tietenkin hänen ynnä kansantasavaltojen tukijoille) ja niinpä Girkin ulostulollaan pyrkii vetoamaan venäläisiin ja sen myötä Putiniin? Mikäpä sopisi kuvioon paremmin kuin Girkinin toteaminen NovoRossija projektin kuolleen, että me hävisimme pelin. Tässä vaiheessa on kenties mahdollista vedota kansan kautta päättäjiin, vedota venäläisten tunteeseen ”olemme hävinneet taistelun NovoRossijassa, veljemme siellä jäävät yksin ilman apuamme”. Onko seuraava askel sitten se, että Girkin kritisoi voimakkaasti Venäjän osallistumista Syyrian sotatoimiin ja samalla hän jälleen nostaa esille kansantasavaltojen tilanteen? Ja sen, että vapaaehtoiset, jotka taistelivat Donbassissa joutuvat nyt taistelemaan muiden sotaa kaukana kotoa – näemmekö tunteikkaita ulostuloja Girkinin taholta? Vetoomuksia päättäjiin?

Onko NovoRossija projekti sitten tullut päätökseensä? Se on totta, että Venäjän osallistuminen Syyrian sotaan on merkittävällä tapaa muuttanut maan suhtautumista ”kansantasavaltoihin” ja tämä on jopa herättänyt närää ”vapaaehtoistaistelijoissa” Donbassin alueella. Alueella edetään hitaasti kohti kaatuneeksi luultua Minsk II –sopimusta, mutta edelleen on monta kantoa kaskessa ja Ukrainan itäraja vuotaa kuin seula. Tai kuten Venäjän Eteläisen Sotilaspiirin johtoon kuulunut upseeri kuvasi, ettei ole olemassa rajaa sotilaspiirin ja ”kansantasavaltojen” välillä, kuitenkin Minsk II –sopimuksen eräs tavoitteista on se, että Ukrainan itäraja siirtyy Ukrainan hallintaan vuoden loppuun mennessä. Onko tämä tavoite toteutettavissa oleva? Epäilen suuresti, että raja siirtyisi tämän vuoden loppuun mennessä Ukrainan hallintaa, tai jonkin ulkopuolisen tahon hallintaan ja näin aseiden ja miesten siirtyminen Venäjältä Ukrainan itäosiin loppuisi. Itse asiassa epäilen, että tätä tapahtuu ihan lähitulevaisuudessa tämän tai tulevan vuoden aikana.

Mutta onko sitten muita merkkejä näkyvillä siitä, että NovoRossijan taru olisi lopussa, katsotaanpa?

En tietenkään voi puhua läheskään kaikkien ”kansantasavaltalaisten” puolesta – tai suulla, tunnen suoraan tai välillisesti lukuisia ihmisiä Donetskista ja kaupungin ympäristöstä, jossa kenties tuntemukset ovat toiset mitä syrjempänä kaupungista maaseudulla. Omien havaintojeni ja saamieni tietojen mukaan ilmapiiri kaupungissa on kuitenkin muuttunut, ihmiset eivät enää ole hiljaa tai varauksetta kannata Donetskin kansantasavaltaa, toki kansantasavallan luonne huomioiden on syytä suhtautua varauksella aiemmankin kannatuksen aitouteen ja ihmisten todelliseen haluun kertoa ketä kannattavat ja miksi. Viimeksi tällä viikolla olen ollut yhteydessä kaupunkiin ja jälleen kerran signaali oli sen suuntainen, että entistä useampi uskaltaa kritisoida kansantasavaltoja ja jopa Venäjää, entistä useampi uskaltaa tehdä tämän julkisemmin mitä aiemmin vaikka edelleen ihmisten on syytä varoa mitä tuntemattomien ihmisten läsnä ollessa puhuvat ja millaisia sanoja kansantasavalloista käyttävät. Samalla entistä useampi ilmaisee kannattavansa Ukrainaa ja sen myötä suhtautuminen Ukrainan hallintoon on muuttunut olennaisella tapaa vähemmän vihamieliseksi. Muutos on tapahtunut hiljaa, se ei ole yhden tai kahden viikon synnyttämä ”padon avaaminen”, mutta eräänä käännepisteenä voidaan pitää tämän vuoden elokuun 24. päivää - Ukrainan itsenäisyyspäivää. Viikkoja tätä ennen kansantasavaltojen propaganda rummutti kuinka ”fasistinen” Ukraina tulee iskemään voimalla Donetskiin ja kuinka siviileitä pommitetaan armotta. Itsenäisyyspäivän koittaessa ja päivän myötä hiljaisuus laskeutui Donetskiin, kaupunkia ei tulitettu raskain asein Ukrainan hallinnassa olevilta alueilta. Kaupungissa ei kuollut sadoittain siviileitä ”tulimyrskyyn”. Kaupungissa oli hiljaista ja rauhallista Ukrainan juhliessa itsenäisyyspäivää! Jo kyseisenä päivänä mutta etenkin seuraavana maanantaina yksi jos toinen ihmetteli tilannetta uskaltaen jopa esittää kritiikkiä kansantasavaltoja kohtaan.

Elokuun 24. oli siis tavallaan merkittävä päivä vaikka jo ennen sitä kritiikkiä oli esiintynyt ja ihmiset olivat epäilleet kansantasavaltalaista propagandaa, mutta omien havaintojeni myötä kyseisen päivän jälkeen ihmiset ensimmäistä kertaa merkittävämmässä määrin alkoivat ihmetellä ja esittää kysymyksiä, ja jopa epäillä heille esitettyä totuutta. Elokuun 24. päivä kansantasavaltalainen propaganda koki merkittävän tappion!

 

Marko 

Linkki:

https://twitter.com/InfoResist/status/655829091745185792